Pohjoiskalotin neuvoston (PKN) toimintaa ohjaa kaksi tahoa: Toisaalta ne pitkän tähtäimen painopistealueet, jotka on määritelty PKN:n omassa kolmivuotisessa toimintaohjelmassa, ja toisaalta ne pohjoismaiselle yhteistyölle määritellyt painotukset, jotka sisältyvät Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittiseen strategiaan ja vuosittaisiin puheenjohtajuusohjelmiin.

Pohjoiskalotin neuvoston tuki on tärkeä rahoitusinstrumentti ja se vahvistaa PKN:n roolia uusien yhteistyöprosessien käynnistämisessä. Hankkeiden toteuttajina ovat yleensä ulkopuoliset hanketoimijat.

Hankerahoituksesta päätettäessä PKN kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin asioihin:

- monenvälisyys eli hankkeessa on mukana toimijoita neuvoston kaikista jäsenmaista

- hankkeen tuottama pohjoismainen lisäarvo

- innovatiivisuus eli hanketta ei ole samassa muodossa toteutettu aikaisemmin

- hanke sopii PKN:n määrittelemiin toiminnan painopistealueisiin.

PKN tukee tapahtumaa/hanketta korkeintaan kaksi kertaa peräkkäin. Sen jälkeen hanketoimijan odotetaan pystyvän hankkimaan rahoituksen muualta.

PKN:n tukiosuus yksittäisen hankkeen kokonaiskustannuksista voi olla korkeintaan puolet. Yksittäinen tukisumma on yleensä 2 000-30 000 euroa. Tuki voidaan lukea kansalliseksi vastinrahoitukseksi Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa.

Jos neuvostolta haetaan vastinrahoitusta Interreg-hankkeeseen, tukea anotaan Interregin lomakkeilla, jolloin rahoituspäätöksen pohja on kaikille rahoittajille sama. Interregin yhteydessä PKN-tuki on muuta kansallista rahoitusta.

Muuta, Interregin ulkopuolista hanketukea varten neuvostolla on oma hakulomake.

PKN ja Pohjoismaiden ministerineuvosto valvovat hankkeiden toteuttamista ja tuloksia. Hankkeiden tulee raportoida asianmukaisesti PKN:lle niin toteutuksen aikana kuin sen päätyttyäkin.

Ohjeita hankeraportoinnista löydät tästä.